Itävallan avaruusmatka: Katsaus ESA:n ja innovaatioiden 50 vuoteen

Itävallan avaruusmatka: Katsaus ESA:n ja innovaatioiden 50 vuoteen

Viime vuosikymmeninä Itävalta on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä toimijana avaruusmatkailun maailmassa. Alkuja voidaan jäljittää 1950-luvulle, jolloin maa tunnusti avaruuden merkityksen ja alkoi luoda institutionaalisia puitteita avaruustutkimukselle. Erityisen huomionarvoisia ovat Innsbruckin yliopiston teoreettisen fysiikan instituutti, joka käsitteli plasmafysiikkaa, ja Wienin meteorologian ja geofysiikan instituutti, joka keskittyi ionosfäärin fysiikkaan, nimellä esa.int/Oesterreich_Austrim.

Itävallan aktiivinen osallistuminen kansainvälisiin avaruusasioihin alkoi virallisesti osallistumisesta Euroopan avaruusjärjestön (ESA) valmisteluun vuosina 1961–1964. Vuonna 1975 Itävalta lopulta liittyi ESAn ohjelmiin, mikä loi pohjan pitkäaikaiselle yhteistyölle, joka huipentui täysjäsenyyteen vuonna 1987.

Itävallan avaruusmatkailun virstanpylväät

Yksi merkittävimmistä saavutuksista on AUSTROMIR-91-lento vuonna 1991, jossa ensimmäinen itävaltalainen kosmonautti Franz Viehböck lensi MIR-avaruusasemalle. Seuraavina vuosina Itävallan avaruusala kehittyi tärkeäksi talouden sektoriksi, jolla on noin 150 yritystä ja noin 1 300 työntekijää. Sen vuotuinen liikevaihto oli noin 250 miljoonaa euroa, josta 75 prosenttia menee tutkimukseen ja kehitykseen, kuten [bmimi.gv.at](https://infothek.bmimi.gvesministeraesministeraes.at/50-jahre-raum-europahreitraum

Itävalta ei ole ainoastaan ​​vahvasti edustettuna ESA:ssa, vaan sillä on myös aktiivinen rooli YK:n ulkoavaruuden rauhanomaisen käytön komiteassa (COPUOS). Itävalta toimi puheenjohtajana vuosina 1957–1996. Yhdistyneiden Kansakuntien avaruustoimisto muutti Wieniin vuonna 1993, mikä vahvisti entisestään maan kansainvälistä asemaa avaruusmatkailun alalla.

Tämänhetkinen kehitys ja tulevaisuuden näkymät

Itävallan avaruusohjelman käynnistämisen vuonna 2002 ja liittovaltion liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeriön jatkuvan tuen myötä Itävalta on lisännyt tavoitteitaan avaruustutkimuksessa. Itävallan avaruussovellusohjelma (ASAP) on käynnistämisensä jälkeen rahoittanut yli 800 hanketta innovaation ja kehityksen edistämiseksi.

Jos katsot muutaman seuraavan vuoden, tärkeät tapahtumat ovat lähellä. Wien julistetaan "avaruuskaupungiksi" 24.-26.6.2025, ja se tarjoaa avaruusfestivaalin osana ESAn Living Planet Symposiumia. Tätä symposiumia, joka järjestetään 23.–27. kesäkuuta 2025, pidetään suurimpana kansainvälisenä maanhavainnointikongressina, ja se voisi edelleen vahvistaa Itävallan roolia maailmanlaajuisessa avaruusmatkailussa.

Kaiken kaikkiaan Itävallan avaruusmatkailun historia ja jatkuva kehitys osoittavat, että maa on lujasti päättänyt olla johtavassa asemassa eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa avaruusmatkailussa. ESAn rahoitusosuuden suunniteltu korotus 320 miljoonaan euroon tulevina vuosina korostaa tätä sitoumusta, kuten ooe.orf.at raportoi.