Ilmastonmuutos rakentamisessa: ilmastoneutraaliin muutoksiin tarvitaan 1,4 biljoonaa euroa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

8.7.2025 analysoidaan rakennusalan ilmastoystävällisen rakennemuutoksen haasteita ja mahdollisuuksia. Asiantuntijat korostavat hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja kiertoratkaisujen tarvetta.

Am 8.07.2025 werden die Herausforderungen und Chancen des klimagerechten Umbaus im Bausektor analysiert. Experten betonen die Notwendigkeit zur Dekarbonisierung und kreislauforientierten Lösungen.
8.7.2025 analysoidaan rakennusalan ilmastoystävällisen rakennemuutoksen haasteita ja mahdollisuuksia. Asiantuntijat korostavat hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja kiertoratkaisujen tarvetta.

Ilmastonmuutos rakentamisessa: ilmastoneutraaliin muutoksiin tarvitaan 1,4 biljoonaa euroa!

Keskustelu hiilidioksidipäästöistä Saksassa on tulossa yhä kiireellisemmäksi. Saksan asuinrakennukset vastaavat noin 14 prosentista kansallisista hiilidioksidipäästöistä. Nykyinen tutkimus valaisee tätä tosiasiaa, joka osoittaa valtavat taloudelliset vaatimukset ilmastoystävälliselle muuttamiselle. Selvityksen mukaan kiinteistöalan uudelleenjärjestely maksaa noin 1,4 biljoonaa euroa. Nämä luvut korostavat kiireellistä tarvetta toimia äärimmäisen haastavaksi kuvatun hiilidioksidin vähentämisen alalla. Arne Holzhausen Allianz Researchista korostaa, kuinka tärkeää on ryhtyä varhaisiin toimenpiteisiin ilmastonsuojelun vaatimusten täyttämiseksi. Tulokset ovat peräisin Allianzin ja Allianz Traden yhteisestä tutkimuksesta, joka analysoi kattavasti rakennus- ja kiinteistöalan tilannetta.

Ilmastoystävällisten rakennemuutosten tarve ei ole selvä vain Saksassa. Maailmanlaajuiset tutkimukset osoittavat myös, että rakennusalalla voi olla ratkaiseva rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. McKinseyn ja World Economic Forumin tutkimuksen mukaan rakennusalan hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa 75 prosenttia eli 4 gigatonnia vuoteen 2050 mennessä. Kiertotalouden käyttöönotto on tunnistettu keskeiseksi strategiaksi, jonka arvonluontipotentiaali on jopa 360 miljardia dollaria.

Kiertotalous rakentamisessa

Analyysi keskittyy kuuden keskeisen rakennusmateriaalin, kuten sementin, betonin, teräksen, alumiinin, muovin, lasin ja kipsin, ympyräkonsepteihin. On tärkeää huomata, että 75 prosenttia vuoteen 2050 mennessä tarvittavasta infrastruktuurista on vielä rakentamatta, erityisesti kehittyvillä alueilla, kuten Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Rakennussektori, joka vastaa kolmannesta materiaalien kulutuksesta ja 26 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä, tarjoaa myös tärkeän taloudellisen perustan, työllistäen 7 prosenttia maailman väestöstä ja 13 prosenttia talouden tuotannosta.

Maailman väestön kasvaessa ja kaupungistuessa rakennustoiminta lisääntyy jatkuvasti. Itse asiassa New Yorkin kokoinen uusi rakennus rakennetaan 40 päivän välein. Tutkimuksessa tunnistetaan kolme avainaluetta hiilijalanjäljen parantamiseksi: materiaalien kierto, energian kierrätys ja hiilidioksidin jatkokäyttö tai varastointi. Erityisesti sementti ja betoni, jotka yhdessä tuottavat 30 prosenttia rakennusalan päästöistä, ovat merkittävä maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen lähde 7 prosentilla.

Mahdollisuus CO2-säästöön on huomattava. Uusiutuvan energian, kierrätyksen ja hiilidioksidin varastoinnin avulla voitaisiin säästää yhteensä 2 440 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuoteen 2050 mennessä. Teräksellä on myös jopa 970 miljoonan tonnin säästöpotentiaali, alumiinilla 330 miljoonaa tonnia ja muovilla 149 miljoonaa tonnia hiilidioksidia optimoitujen kierrätysmenetelmien ja kierrätysmenetelmien avulla. Sebastian Reiter McKinseystä korostaa, että on ratkaisevan tärkeää tunnistaa ja toteuttaa rakennusalan kiertokulkuun liittyviä toimivia lähestymistapoja.

Näiden tietojen perusteella on selvää, että koordinoitu lähestymistapa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi rakennus- ja kiinteistöalalla on välttämätöntä. Vain kokonaisvaltaisella strategialla, jossa otetaan huomioon sekä ekologiset että taloudelliset näkökohdat, voidaan välttämätön muutos onnistua ja ilmastotavoitteet saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.