Suche
Mein Konto
Ekosysteemit keskipisteessä: tietovirrat määräävät biologisen monimuotoisuuden!
Ulrich Brose iDivistä kritisoi perinteisiä ekosysteemimalleja ja korostaa tiedonkulkujen merkitystä biologisen monimuotoisuuden ja vakauden kannalta.
Ekosysteemit keskipisteessä: tietovirrat määräävät biologisen monimuotoisuuden!
Ulrich Brose Saksan integroivan biologisen monimuotoisuuden tutkimuksen keskuksesta (iDiv) ja Friedrich Schiller -yliopistosta Jena on äskettäin arvostellut vakiintuneita ekosysteemimalleja. Nämä mallit nojaavat usein vain energia- ja materiaalivirtoihin ja laiminlyövät tietovirtojen ratkaisevan roolin ekosysteemeissä. Brose korostaa, että esimerkiksi Yellowstone Parkin sudet käyttävät tietoja, kuten jälkiä ja hajuja, löytääkseen saalista. Tämä havainto korostaa, kuinka tärkeää lajien välinen tiedonvaihto on niiden selviytymiselle. Elinympäristöolosuhteiden muutoksilla, kuten kuivuusstressillä, ei ole vain suoria vaan myös epäsuoria vaikutuksia eri lajien elinoloihin, mikä voi johtaa lajien sukupuuttoon.[Laboratoriopäiväkirja]
Brosen mukaan ekosysteemin vakaus riippuu suuresti rakenteellisista parametreista, kuten liitettävyydestä (lajien väliset yhteydet) ja modulaarisuudesta (vuorovaikutteisten alaryhmien määrä). Hänen tutkimusryhmänsä käyttää matemaattisia malleja paitsi karakterisoidakseen ekosysteemien monimutkaisuutta, myös tehdäkseen tietoisia ennusteita ilmastonmuutoksen, rehevöitymisen ja elinympäristöjen tuhoutumisen vaikutuksista. Brose on ollut iDivissä vuodesta 2015 ja hänelle myönnettiin Thüringenin tutkimuspalkinto vuonna 2019. Hänen tavoitteenaan on analysoida lajien välistä kommunikaatiota ja integroida se malleihinsa saadakseen kattavampaa näkemystä ekosysteemien toiminnasta.
Ympäristön ärsykkeiden vaikutus
Brose kuvaa erilaisia tiedonkulkuja, jotka voivat tapahtua akustisesti, visuaalisesti tai hajullisesti ja vaikuttaa merkittävästi eläinten käyttäytymiseen. Hän sanoo myös, että ympäristön ärsykkeillä, kuten valolla ja melulla, on myös merkittävä vaikutus eläinlajien käyttäytymiseen. Tässä yhteydessä hän kehittää niin sanottuja monikerroksisia malleja, jotka ottavat huomioon erilaiset luonnon tiedonvirrat. Nämä mallit ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan ymmärtää paremmin ihmisen toiminnan, kuten melun ja saastumisen, seuraukset, jotka häiritsevät lajien välistä viestintää. Brose varoittaa tämän "aistien saastumisen" vaikutuksista biologiseen monimuotoisuuteen.[Laboratoriopäiväkirja]
Hän korostaa myös tarvetta tasapainottaa ekologiaa ja taloutta kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen edistämiseksi. Tämä sopii yhteen monien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan välistä suoraa yhteyttä tutkineiden tutkimusten suositusten kanssa. Esimerkiksi Cardinale et ai. osoittaa, kuinka luonnon monimuotoisuus vaikuttaa trofisten ryhmien ja ekosysteemien toimintaan, mikä vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös taloudellisiin etuihin.[jumpperi]
Brosen ja hänen kollegoidensa havainnot voivat auttaa parantamaan ekologisia malleja, mutta myös edistämään biologisen monimuotoisuuden ja sen uhkien ymmärtämistä. Monet mainituista tutkimuksista tarjoavat tärkeitä tietoja ja lähestymistapoja ekosysteemiemme kestävyyden arvioimiseksi ja lisäämiseksi ilmastonmuutoksen aikoina. Holistinen lähestymistapa, jossa tarkastellaan lajien välistä tiedonvaihtoa, voisi siten olla ratkaiseva panos biologisen monimuotoisuuden tutkimukseen ja lajien suojeluun.