Keskustelu Leipzigissä: Mitä Venäjä-politiikka merkitsee Euroopalle?

Keskustelu Leipzigissä: Mitä Venäjä-politiikka merkitsee Euroopalle?

3.12.2025 Saksa-puolalaisen asiantuntijaryhmän Venäjä-politiikkaa koskeva tärkeä keskustelu käytiin Leipzigissä. Tämä tapahtuma oli Puolan instituutin Berliinin Leipzigin osaston yhteinen aloite, ja se toi yhteen eri asiantuntijoita keskustelemaan monimutkaisista suhteista Venäjään. Keskustelun keskiössä olivat erilaiset historialliset kokemukset ja käsitykset Venäjästä, jotka vaikuttavat Euroopan maiden näkökulmaan.

Saksa on perinteisesti keskittynyt vuoropuheluun ja taloudelliseen yhdentymiseen. Sitä vastoin Puola ja muut Itä-Keski-Euroopan maat jakavat syviä kokemuksia keisarillisen hegemoniasta, miehityksestä ja pakkohallinnasta, jotka muokkaavat heidän suhtautumistaan ​​Venäjään. Nämä erilaiset historialliset muistot johtavat erilaisiin poliittisiin kulttuureihin ja arvioihin Venäjän uhkasta Euroopassa.

Epäjohdonmukaiset arviot Euroopassa

Vaikka toiveet yhteistyöstä ja demokratisoitumisesta kauppasuhteiden kautta vallitsevat osissa Länsi-Eurooppaa, Puola ja naapurimaat uskovat, että vain pelote ja yhtenäisyys voivat taata turvallisen tulevaisuuden. Asiantuntijat keskustelivat siitä, miten Euroopan, erityisesti Saksan ja Puolan, tulisi vastata erilaisiin haasteisiin. Oppitunnit otettiin Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan naapurimaiden kokemuksista.

Venäjän roolin uudelleenmäärittely Vladimir Putinin aikana oli keskeinen teema. Kotimaisen sortotoimien ja aggressiivisen ulkopolitiikan välistä yhteyttä keskusteltiin yksityiskohtaisesti. Keskeisiä keskustelunaiheita olivat myös strategiat Ukrainan pitkän aikavälin tukemiseksi ja rauhan turvaamiseksi Euroopassa. Tilaisuuden avasi Puolan instituutin johtaja Bernd Karwen, ja Cornelius Ochmann Saksan ja Puolan yhteistyösäätiöstä moderaattorina.

Yhteinen eurooppalainen politiikka ja strategia

Keskustelussa heräsi myös kysymys siitä, miltä voisi näyttää yhteinen eurooppalainen politiikka, jossa yhdistyvät turvallisuus, oikeus ja vapaus. Asiantuntijat, kuten Witold Rodkiewicz Varsovan Itä-tutkimuskeskuksesta ja Julia Herzberg Leibnizin Itä-Euroopan historian ja kulttuurin instituutista, tarjosivat asiaankuuluvia näkökulmia. Center for Liberal Modernity ja Centre for Eastern Studies perustivat joulukuussa 2024 saksalais-puolalaisen asiantuntijaryhmän kehittämään uusia impulsseja Venäjälle ja turvallisuuspolitiikalle sekä julkaisemaan strategisen asiakirjan "Venäjän haaste".

Näitä aloitteita tulee tarkastella EU:n ja Venäjän välisten jännitteiden kärjistymisen taustalla. Suhteet ovat heikentyneet merkittävästi Krimin liittämisen jälkeen vuonna 2014, mikä nähdään hyökkäyksenä Ukrainan alueellista koskemattomuutta vastaan ​​ja uhkana turvallisuudelle ja vakaudelle Euroopassa. Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka nähdään hyökkäyksenä EU:n perusarvoja, kuten vapautta ja demokratiaa, vastaan, minkä seurauksena EU:n turvallisuuskompassi on kiristynyt, mikä luokittelee Venäjän pitkän aikavälin uhkaksi ja korostaa vahvasti integroidun eurooppalaisen vastauksen tarvetta.

Keskustelut korostavat yhdessä yhtenäisen eurooppalaisen lähestymistavan tarvetta Venäjän asettamiin haasteisiin vastaamiseksi. Historialliset kokemukset, nykyiset uhat ja vakaan tulevaisuuden tavoittelu Euroopassa ovat tämän Leipzigistä alkaneen tärkeän aloitteen ytimessä.