Vetyprojekti Leipzigissä: toiveikkaat sukupuuton partaalla!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Leipzigin vetyprojekti on päättymässä: sijoittajat vetäytyvät, tulevaisuus on epävarma. Toiveet 150 työpaikan luomisesta horjuvat.

Wasserstoffprojekt in Leipzig steht vor dem Aus: Investoren ziehen sich zurück, Zukunft ungewiss. Hoffnung auf 150 Arbeitsplätze wankt.
Leipzigin vetyprojekti on päättymässä: sijoittajat vetäytyvät, tulevaisuus on epävarma. Toiveet 150 työpaikan luomisesta horjuvat.

Vetyprojekti Leipzigissä: toiveikkaat sukupuuton partaalla!

HH2E AG:n kunnianhimoinen vetyprojekti Leipzigin eteläosassa on päättymässä. Sijoittajien vetäytyminen uhkaa uhata vakavasti hankkeen tulevaisuutta. Suunniteltu vihreän vedyn tuotantolaitos oli tarkoitus rakentaa entisen Thierbachin ruskohiilivoimalan paikalle, ja sen investointivolyymi on 250 miljoonaa euroa. Lisäksi olisi syntynyt 150 uutta työpaikkaa. HH2E AG:n äskettäinen konkurssihakemus ja uusien taloudellisten sitoumusten puute pääsijoittajalta ovat kuitenkin saaneet suunnitelmat kyseenalaiseksi. Kuten blackout-news raportoi, rakennuslupa on edelleen vireillä ja hankkeen rahoitus on edelleen epävarmaa.

Pettymys Bornan alueella ja lähiseudulla on havaittavissa. Monet pitävät vetyprojektia toivon lähteenä hiilikentän rakennemuutokselle. Poliitikot kuvailevat tätä kehitystä "vakavaksi takaiskuksi" kärsineille yhteisöille. HH2E AG etsii nyt aktiivisesti uusia sijoittajia ja rahoitusta, ja keskustelut mahdollisten kumppaneiden kanssa ovat jo käynnissä. Mutta ilman luotettavaa rahoitusta on olemassa riski, että hanke lopulta päättyy.

Vedyn tuotannon haasteita

Myös Saksan vetymarkkinoilla on edessään uusia haasteita. tazin mukaan uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä tulee Saksassa olemaan vähän käyttökelpoista. Ylijäämiä syntyy pääasiassa kesäkuukausina ja myrskyisinä talvipäivinä. Vedyn tuotannon kannalta ratkaisevien elektrolyysilaitteiden käyttötunnit ovat siksi ankarasti rajoitettuja. Vuodessa tämä tuottaa vain muutama sata käyttötuntia, kun taas vuosi laskee 8 760 tuntia.

Ylimääräisten elektrolyysilaitteiden käyttö tilapäisen ylijäämäsähkön käyttämiseen voi osoittautua tehottomaksi. Nämä laitteet jäävät usein käyttämättä, aiheuttaen lisäkustannuksia mutta tuottaen vain vähän hyötyä. Jos tarkastellaan muiden alueiden sähkönjakelua, huomaa, että esimerkiksi Skandinaviassa on jokivettä ja Ranskan tai Belgian kaltaisissa maissa on ydinvoimaloita, jotka voivat tuottaa jatkuvaa sähköä vedyn tuotantoon.

Tilanne tekee selväksi, että Saksassa elektrolyysilaitteita pidetään pysyvinä tukiyrityksinä. Tämä tarkoittaa, että kunnianhimoiset tavoitteet vedyn tuotannossa Saksassa ovat vaarassa, eikä niitä voida saavuttaa ilman kattavia uudistuksia ja investointeja kestävään energiaan. Tulevat kuukaudet ovat ratkaisevia Leipzigin vetyprojektin tulevaisuuden ja alueen rakenteiden selvittämisessä.