Keski-Saksan talous: löysä huolimatta ennätyslukujen toiveista!

Keski-Saksan talous: löysä huolimatta ennätyslukujen toiveista!

Keski-Saksan talous on edelleen huolestuttavassa tilassa. Leipzigin ja Halle/Dessaun kamarien yhteisen talousraportin tämänhetkiset tulokset, jotka julkaistiin 16. kesäkuuta, osoittavat, että merkittävää parannusta ei ole tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna. Raporttien mukaan l-iz.de Yritysten liiketoimintatilanne on heikentynyt entisestään, eivätkä liiketoiminnan näkymät näytä merkittävää elpymistä. Tämä kysely kattaa yli 147 000 alueen yritystä ja tuo esiin talouden vakavia haasteita.

Tulosten esittelyä johtivat IHK Leipzigin toimitusjohtaja Kristian Kirpal ja HWK Hallen toimitusjohtaja Thomas Keindorf. Keski-Saksan talous ei kohtaa vain taloudellisia vaan myös rakenteellisia haasteita. Energian korkeiden hintojen ja jatkuvan inflaation vaikutus lisää yrityksille ja kotitalouksille taakkaa.

Taloustilanne ja haasteet

Koko Saksan vientiteollisuus on kriisissä, joka ei alkanut vasta koronapandemiasta. Vaikka Saksi ja Saksi-Anhalt saattavat saavuttaa uudet bruttokansantuotteen ennätykset vuonna 2024, hintakorjatut arvot ovat laskussa. Saksin ennustetaan laskevan 0,4 prosenttia ja Sachsen-Anhaltissa 0,9 prosenttia.

Myynnin pysähtyminen, työttömyyden kasvu ja haluttomuus investoida kuvaavat nykyistä taloustilannetta. Keski-Saksan talousilmastoindeksi on 32 pistettä, mikä on dramaattinen lasku verrattuna kevään 2018 huippulukemiin, 89 pistettä. Yritykset raportoivat myynnin laskusta, toimintakulujen noususta ja huolista tulevista työvoimakustannuksista.

Toimialat ja tulevaisuuden näkymät

Toimialojen näkemys osoittaa, että ensisijaisesti kotimaassa toimivilla yrityksillä, kuten käsityö- ja palvelualalla, on parempi liiketoimintatilanne kuin vientiriippuvaisilla toimialoilla. Keski-Saksan teollisuudessa energian ja työvoiman kustannusten nousu oli erityisen voimakasta, mikä heikensi merkittävästi yritysten kilpailukykyä. äänekäs IHK Leipzig Kotimaan myynti laski 7,5 prosenttia ja ulkomaanmyynti nousi 12,4 prosenttia 17,6 miljardiin euroon, mikä nosti vientikiintiön 37,9 prosenttiin.

Lasku näkyy myös keskisuurten yritysten määrän vähenemisenä, joiden määrä on pudonnut 17:llä 502:een. Henkilöstön määrä laski 0,5 prosenttia 98 748 henkilöön. Tietyistä myönteisistä odotuksista huolimatta yritysten liiketoiminnan odotukset ovat parantuneet vain hieman ja pysyvät yleisesti ottaen negatiivisella tasolla. Kamarit vaativat ammatillisen koulutuksen vahvistamista ja työnteon kannustimien parantamista.

Toinen keskeinen kysymys on valtion budjettihallinto. Talousarvioesityksessä vuosille 2025 ja 2026 kaavaillaan investointiasteen rajuja leikkauksia, jotka voivat pahentaa tilannetta entisestään. Yritykset vaativat kestävää energiakustannusten leikkaamista ja veronalennuksia talouden taakan keventämiseksi.